Monissa kodeissa ja seurakunnissa luetaan näinä päivinä Luukkaan evankeliumin toista lukua, Jeesuksen syntymä kertomusta. Kun luin tuota paikkaa tässä taannoin, huomioni keskittyi jakeeseen, Luuk 2:14

“Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!”

Kristus tuli tuomaan rauhan meille. Hän tuli, että meillä voisi olla rauha elää elämää Jumalan kanssa sekä keskenämme.

Jumalan rauha ei ole vain fyysinen tila tai joku mielen ulottuvuus vaan todellisuus jonka Jumala antaa uskoon tulleelle. Jeesus sanoo, että Hän antoi oman rauhansa meille Joh. 14:27

“Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä jätän teille…”

Tämä rauha kumpuaa uskosta, että Jumala on hallinnassa ja me luotamme Häneen – silloin pelko ei hallitse meitä. Filippiläiskirjeen 4 luku kertoo, että kun tuomme murheemme ja haasteemme Jumalan tietoon ja kiitämme siitä, että Hän pitää niistä huolen, Hänen rauhansa varjelee meidän sydämemme ja mielemme. Jumalan rauha siis suojelee meitä ja auttaa meidät läpi tämän ajan haasteista – jos luotamme Häneen.

Jumalan rauha on myös siitä ihmeellinen, että sen vaikutus elämässämme voi kasvaa. Pietarin toisen kirjeen alussa sanotaan Jumalan rauhasta seuraavasti, 2. Piet. 1:2

“Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta.”

Jumalan rauha ja sen lisääntyminen on siis mahdollista ja se on kiinnitetty Kristuksen tuntemiseen. Mitä enemmän me rakennamme suhdetta Kristukseen sitä syvemmäksi rauha kasvaa. Jeesus itse sanoo, että rauha on sidottu Hänessä elämiseen Joh. 16:33

“Tämän minä olen teille puhunut, että teillä Minussa olisi rauha.”

Rauhan kasvamiseksi meidän tulee pysyä Kristuksessa. Mikäli tavoittelemme Jumalan rauhaa, se antaa meille suunnan mihin kulkea. Suunta syntyy siitä, että me tulemme yhä syvemmin tuntemaan mikä on Jumalan antama tehtävä/asema/tarkoitus/kutsumus meille Kristuksessa. Ja kun me toteutamme sitä, vahvistuu rauha ja Hän avaa meille lisää näköalaansa.

Maailman antama rauha, mistä Jeesus puhuu Joh. 14:27, on rauhan kaltainen tila jonka ihminen saavuttaa itselleen tekemällä jotain mikä saa hänet tuntemaan tarpeelliseksi. Tämä ajaa ihmisen kierteeseen jota ajaa ainainen tarve saavuttaa enemmän itsestään/itselleen. Jumalan rauha on eri asia kuin ihmisen oma rauhan tila. Ihmisen oma rauhan tila järkkyy tämän maailman olosuhteista ja joutuu kokoajan sopeutumaan ja muuntautumaan, jotta kokisi olevansa tarpeellinen – rauhan lähde ei pysy samana vaan ihmistä ympäröi epävarmuus.

Jumalan rauhan lähde taas ei muutu tai vaihdu. Kristuksen tuntemisessa ei saavuteta vain jotain, vaan siinä rakennetaan suhdetta Jumalaan. Mitä syvemmin tulet tietämään asemasi Kristuksessa sitä syvempi on rauhasi ja sitä eivät olosuhteet muuta.

Kun luin tuon Luuk. 2:14 kohdan, havahduin etenkin siihen, että enkelit julistivat “rauha ihmisten kesken”. Jumalan rauhan vaikutus ei siis jää vain uskovaan itseensä, vaan se alkaa näkyä hänestä. Se vaikuttaa ympäristöönsä ja vetää ihmisten mielenkiintoa puoleensa. Etenkin tämä rauha vaikuttaa syvemmän yhteyden uskovien kesken. Tapahtuu mitä Jeesus sanoo Joh 13:35

“Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus”

Tuo keskinäinen rakkaus pohjautuu jokaisen uskovan aseman ymmärtämiseen – Jumala rakastaa minua ja on minun kanssani. Mitä läheisempään suhteeseen pääsemme Kristuksen kanssa, sitä enemmän ymmärrämme, että Jumala rakastaa jokaista ja alamme nähdä Kristuksen toisissamme. Syntyy rakkaus, joka on kiinnittynyt Kristukseen ja yhdistää Kristuksessa kaikki. Tämän tuloksena on keskinäinen rakkaus ja rauha.

Jumalan rauha lisääntyy ja kasvaa siis myös uskovien keskuudessa, Kristuksen rakkaudesta käsin. Koska jokaisen asema ja tarkoitus on sidottu seurakuntaan ja sen kasvamiseen, Jumalan rauhan kasvaminen ja toimiminen elämässämme on myös sidottu seurakunta yhteyteen – toisiin uskoviin (Room. 12:4-5). Jumala antoi seurakunnan, jotta voisimme yhdessä toteuttaa Hänen tahtoaan ja kokea samaa yhteyttä mitä Jeesus koki Isän kanssa. Joh. 17:20-21

“Mutta minä en rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.”

Tavoitelkaamme keskinäistä rauhaa Kristuksessa, oman yksilöllisen tehtävämme ja asemamme vahvistumisen kautta. Kasvaen uskovien yhteyteen, joka auttaa meitä tuntemaan Herramme Jeesuksen Kristuksen yhä syvemmin. Oppien elämään Hänen kauttaan, Hänen kanssaan. Että meillä on todellinen rauha elämässämme.

Rauhallista Joulua

-Wille